sunnuntai 25. syyskuuta 2016

Numerodementiasta ja noppaylpeydestä

Onnistuin tällä viikolla unohtamaan mun neljä vuotta käytössä olleet verkkopankkitunnukset. Yritin kirjautua Nordean sivuille tavoistani poiketen puhelimella enkä läppärillä, ja yhtäkkiä koko tieto oli vaan pyyhkiytynyt mun mielestä. Tässä olenkin nyt koko viikon yrittänyt muistella kaikkia mahdollisia numeroyhdistelmiä, mutta ei ole napannut - muistan kyllä ala-asteen kaverini vanhat ovikoodit, kirjastokortin numeron ja lapsuuden puhelinnumeron, mutta en saakeli soikoon joka viikko käyttämiäni verkkopankkitunnuksia.

Ja arvatkaapa mitä just kävi (!!!). Yllä olevan kappaleen kirjoitettuani avasin Nordean verkkopankin, ja se numerosarja palautui mun mieleen aivan yhtä äkillisesti kuin oli sieltä kadonnutkin. Elämä on ihmeellistä.


Numeroista puheenollen: meikäläisellä on NettiOpsussa 105 opintopistettä! Vähän tekisi mieli paukutella henkseleitä yliopiston käytävillä. Totuus on kuitenkin se, että kävin hakemassa viimeisetkin korvaavuudet toissavuotisista avoimen yliopiston suorituksistani. Vielähän tässä on tutkintojen kanssa tekemistä, mutta aika hyvältähän se tuntuu aloitella toista yliopistovuottaan tällä noppamäärällä!

sunnuntai 18. syyskuuta 2016

Väsynyt puolimaratoonari

Viime kesänä päätin alkaa treenaamaan puolimaratonille. Aloin noudattaa HS:n Juoksublogin 12 viikon harjoitteluohjelmaa ja haaveissani siinsi Ruisrääkki, Turun Ruissalossa syyskuussa juostava puolimaraton. Eilen koitti viimein pääpäivä, ja nyt on meikäläisen ensimmäinen puolimaraton onnellisesti ohi!

Puolimaraton meni ensimmäisen kymmenen kilometrin osalta tosi nopsaan, mutta sen jälkeen iski väsymys. Olen tottunut lenkkeilemään vähän raskaamman lounaan tai päivällisen jälkeen, jolloin kropassa riittää virtaa. Nyt kuitenkin lounas jäi aika kevyeksi ja oli syöty yli kolme tuntia ennen suoritusta, mikä kostautui, kun energiavarastot hiipuivat kesken matkan. Puolimaratonin toinen puolikas menikin lähinnä haaveillessa maalissa häämöttävästä pullasta ja mitalista.


Loppujen lopuksi koko matka tuntui todella lyhyeltä, aika kului nopsempaan kuin tavallisella lenkillä ja pääsin maaliin ajassa 2:02:48! Tavoitteenani oli kaksi tuntia, joten aika hyvin siinä pysyttiin ja ekaksi puolimaratoniksi oon kyllä itseeni tyytyväinen. Maalissa sain vielä sen kauan odottamani pullankin.

(Huomasin vasta myöhemmin näitä kuvia katsellessa, että taustalle oli tallentunut jonkun kanssajuoksijan housujenvaihto-operaatio... Hups)

Jos joku muu on miettinyt puolimaratonia, niin suosittelen kokeilemaan! Itse ajattelin monta vuotta, että 21 kilometristä selvitäkseen täytyy olla jotenkin huippukunnossa ja juosta säännöllisesti vuosia. Tuo 12 viikoa riitti kuitenkin oikein hyvin leipomaan laiskasta sunnuntailenkkeilijästä puolimaratoonarin, ja joskus seitsemännen viikon tienoilla tuli jo sellainen tunne, että hitto mä pystyn tähän. Ja mähän pystyin!

maanantai 5. syyskuuta 2016

Hello September

Kuluneet kaksi viikkoa ovat olleet niin kivaa aikaa! Kaukana ovat muistot viime syksystä, jolloin mulla ei ollut yliopistolla yhtään kavereita ja jolloin luennolle lähteminenkin aiheutti ahdistuskohtauksia. Nyt uusia ja vanhoja tuttuja tulee vastaan joka nurkalla, eikä mun tarvitse stressata omaa eksistenssiäni sen kummemmin. 


Suurin osa kursseista on lähtenyt käyntiin ja opiskelukin maistuu toistaiseksi oikein hyvin! Mitä nyt muutamalla kansantaloustieteen kurssilla matemaattinen kieli menee vähän yli meikäläiseltä, mutta kai nekin koukerot tässä pääaineopintojen aikana selviävät. Ainakin toivottavasti.



Tällä viikolla taidan elellä aika hissukseen, mutta ensi viikolla on menoa ja meininkiä senkin edestä: meidän vuosipäivä, SportAppro, sitsit, puolimaraton ja vaikka mitä muuta ohjelmaa. Tekeminen ei taida siis ihan heti loppua kesken, mutta koitan palailla blogin puolellekin ennemmin tai myöhemmin!