torstai 17. marraskuuta 2016

Uusia blogikuvioita!

Syksy on kulunut ihan hurjaa vauhtia ja tuntuu hassulta ajatella, että joulukuu tenttiviikkoineen (ja Kiinan-matkoineen!!) on ihan nurkan takana! Aika on ollut aika kortilla koko syksyn, vaikka sen suurempaa stressiä en olekaan itselleni kehittänyt. Olen tosin ihan tietoisestikin yrittänyt vältellä uupumista, ottanut aikaa itselleni ja suhtautunut opiskeluihinkin niin rennosti kuin vain 50 opintopistettä syksyssä suorittava voi suhtautua. 

Koko tämän syksyn olen myös koittanut vältellä isoihin projekteihin mukaan lähtemistä, vaikka mieli tekisi juosta mukaan jokaiseen hallitukseen ja yhdistykseen. Yhteen hommaan kuitenkin uskaltauduin hakemaan, ja oon siitä nyt jo etukäteen aika innoissani - musta tulee ensi viikosta alkaen bloggaaja Turun yliopiston sivuille! 


Mähän olen pitänyt blogia jo kuusi vuotta - mikä on aika suuri osa mun tähänastisesta elämästä - mutta ekaa kertaa tulen bloggaamaan muutenkin kuin omaksi huvikseni. Se tarkoittaa sitä, että mun postausväleistä tulee vähän (heh) säännöllisempiä kuin tähän mennessä, ja että mun tulevan blogin aihepiiri tulee pyörimään vähän tiukemmin opiskelijaelämän ympärillä. 

Jos mun kuulumiset siis kiinnostaa, niin niitä voi pian käydä lukemassa tästä osoitteesta! Koitan tulla myös tänne päin huutelemaan aina silloin tällöin, ja postailemaan sellaisista jutuista, jotka eivät ihan opiskelublogini raameihin istu. Ainakin Kiina-juttuja tulen varmaan kertoilemaan taas ihan ähkyyn asti!

maanantai 24. lokakuuta 2016

Vuosijuhlajuttuja ja selviytymistaistelua

Huhhuh ja heippa pitkästä aikaa! Vaikka blogin puolella olenkin ollut hipi hiljaa jo kuukauden (!!) päivät, olen edelleen elossa. Koko lokakuu on kulunut ihan hujauksessa, kun kalenteri on pullistellut sekä deadlineista että muista kivoista jutuista. Oon tässä ehtinyt muun muassa käydä syysristeilyllä, saada uudet haalarit, kertoa yliopisto-opiskelusta vanhassa lukiossani, viettää kostajaisia ja suorittaa toistakymmentä opintopistettä.

Lisäksi viimein koitti myös se päivä, kun oli Turun KY:n 66. vuosijuhlat! Kuvasaldo jäi kiireessä valitettavan vähäiseksi, vaikka tarkoituksena olikin ottaa ihan kunnon kuvat meikäläisen vujulookista. Tässä kuitenkin muutama kameran rullalle ikuistettu otos!

Tänään starttasi uusi periodi uusine kursseineen, ja lukujärjestystä katsellessa voin vain huokaista helpotuksesta. Musta tuntuu, että koska selvisin hengissä viime periodin työtaakasta, voin selvitä ihan mistä vaan. Jo vujuilla tulikin elettyä aikamoista selviytymistaistelua - ensin onnistuin ihan itse laittamaan ekaa kertaa ikinä irtoripset ja vujukampauksen, ja sitten selvisin jopa vujudarrasta. Ehkä mä siis selviän myös uusista vuosijuhlista heti perään - ensi viikolla nimittäin onkin P-klubin vuoro juhlia!

sunnuntai 25. syyskuuta 2016

Numerodementiasta ja noppaylpeydestä

Onnistuin tällä viikolla unohtamaan mun neljä vuotta käytössä olleet verkkopankkitunnukset. Yritin kirjautua Nordean sivuille tavoistani poiketen puhelimella enkä läppärillä, ja yhtäkkiä koko tieto oli vaan pyyhkiytynyt mun mielestä. Tässä olenkin nyt koko viikon yrittänyt muistella kaikkia mahdollisia numeroyhdistelmiä, mutta ei ole napannut - muistan kyllä ala-asteen kaverini vanhat ovikoodit, kirjastokortin numeron ja lapsuuden puhelinnumeron, mutta en saakeli soikoon joka viikko käyttämiäni verkkopankkitunnuksia.

Ja arvatkaapa mitä just kävi (!!!). Yllä olevan kappaleen kirjoitettuani avasin Nordean verkkopankin, ja se numerosarja palautui mun mieleen aivan yhtä äkillisesti kuin oli sieltä kadonnutkin. Elämä on ihmeellistä.


Numeroista puheenollen: meikäläisellä on NettiOpsussa 105 opintopistettä! Vähän tekisi mieli paukutella henkseleitä yliopiston käytävillä. Totuus on kuitenkin se, että kävin hakemassa viimeisetkin korvaavuudet toissavuotisista avoimen yliopiston suorituksistani. Vielähän tässä on tutkintojen kanssa tekemistä, mutta aika hyvältähän se tuntuu aloitella toista yliopistovuottaan tällä noppamäärällä!

sunnuntai 18. syyskuuta 2016

Väsynyt puolimaratoonari

Viime kesänä päätin alkaa treenaamaan puolimaratonille. Aloin noudattaa HS:n Juoksublogin 12 viikon harjoitteluohjelmaa ja haaveissani siinsi Ruisrääkki, Turun Ruissalossa syyskuussa juostava puolimaraton. Eilen koitti viimein pääpäivä, ja nyt on meikäläisen ensimmäinen puolimaraton onnellisesti ohi!

Puolimaraton meni ensimmäisen kymmenen kilometrin osalta tosi nopsaan, mutta sen jälkeen iski väsymys. Olen tottunut lenkkeilemään vähän raskaamman lounaan tai päivällisen jälkeen, jolloin kropassa riittää virtaa. Nyt kuitenkin lounas jäi aika kevyeksi ja oli syöty yli kolme tuntia ennen suoritusta, mikä kostautui, kun energiavarastot hiipuivat kesken matkan. Puolimaratonin toinen puolikas menikin lähinnä haaveillessa maalissa häämöttävästä pullasta ja mitalista.


Loppujen lopuksi koko matka tuntui todella lyhyeltä, aika kului nopsempaan kuin tavallisella lenkillä ja pääsin maaliin ajassa 2:02:48! Tavoitteenani oli kaksi tuntia, joten aika hyvin siinä pysyttiin ja ekaksi puolimaratoniksi oon kyllä itseeni tyytyväinen. Maalissa sain vielä sen kauan odottamani pullankin.

(Huomasin vasta myöhemmin näitä kuvia katsellessa, että taustalle oli tallentunut jonkun kanssajuoksijan housujenvaihto-operaatio... Hups)

Jos joku muu on miettinyt puolimaratonia, niin suosittelen kokeilemaan! Itse ajattelin monta vuotta, että 21 kilometristä selvitäkseen täytyy olla jotenkin huippukunnossa ja juosta säännöllisesti vuosia. Tuo 12 viikoa riitti kuitenkin oikein hyvin leipomaan laiskasta sunnuntailenkkeilijästä puolimaratoonarin, ja joskus seitsemännen viikon tienoilla tuli jo sellainen tunne, että hitto mä pystyn tähän. Ja mähän pystyin!

maanantai 5. syyskuuta 2016

Hello September

Kuluneet kaksi viikkoa ovat olleet niin kivaa aikaa! Kaukana ovat muistot viime syksystä, jolloin mulla ei ollut yliopistolla yhtään kavereita ja jolloin luennolle lähteminenkin aiheutti ahdistuskohtauksia. Nyt uusia ja vanhoja tuttuja tulee vastaan joka nurkalla, eikä mun tarvitse stressata omaa eksistenssiäni sen kummemmin. 


Suurin osa kursseista on lähtenyt käyntiin ja opiskelukin maistuu toistaiseksi oikein hyvin! Mitä nyt muutamalla kansantaloustieteen kurssilla matemaattinen kieli menee vähän yli meikäläiseltä, mutta kai nekin koukerot tässä pääaineopintojen aikana selviävät. Ainakin toivottavasti.



Tällä viikolla taidan elellä aika hissukseen, mutta ensi viikolla on menoa ja meininkiä senkin edestä: meidän vuosipäivä, SportAppro, sitsit, puolimaraton ja vaikka mitä muuta ohjelmaa. Tekeminen ei taida siis ihan heti loppua kesken, mutta koitan palailla blogin puolellekin ennemmin tai myöhemmin!

lauantai 27. elokuuta 2016

Fuksiviikon fiiliksiä

Yliopistokampus on viimein herännyt kesäkoomastaan ja fuksiviikko on onnellisesti ohi! Tuntuu siltä kuin olisi kotiin palannut, kun ympärillä pyörii taas tuttuja naamoja. Uusia tuttavuuksia on toki myös tullut tehtyä, ja kanssafuksit vaikuttavat onneksi loistotyypeiltä! 

Tämän fuksiviikon saldona mulla on huonosti nukuttuja yöunia, mysteerisesti ilmaantuneita ruumiinvammoja, paljon uusia tuttavuuksia ja äkkiarvaamatta puheenparteen ilmaantunut turkulaisuus. (Jo kaksi päivää P-klubissa teki mun puheelle paljon suurempaa vahinkoa kuin kokonainen vuosi kauppiksessa...) 


Nyt tämä tuore valtiotieteilijä (ja vähän vanhempi kauppatieteilijä) taitaa suunnata kirjastoon ottamaan vähän varaslähtöä ensi viikolla alkaviin opiskeluihin. Syksyn tavoitteena on vaatimattomat 50 opintopistettä, mutta onneksi energiavarastot on ladattu täyteen kesän aikana!

sunnuntai 21. elokuuta 2016

Penkkiurheilijan tunnustukset

Tänä vuonna mun on ollut vaikea tunnistaa itseäni, sillä oon katsonut peräti neljät (!) urheilukisat telkkarista. Aina aiempina vuosina oon nimittäin ollut se tyyppi, joka seurasi vuoden 2011 lätkäfinaaliakin vain Facebook-päivitysten kautta ja viime vuonnakin tein kisakatsomossa mieluummin pääsykoetehtäviä kuin seurasin kiekon liikkumista kaukalossa.

Joku olympialaisissa on kuitenkin sykähdyttänyt mua, vaikka olen aikaerosta johtuen nähnytkin lähinnä jämälajien karsintoja ja välieriä. Oon katsellut kalpamiekkailua, jonka finaalissa korealainen nousee pitkän alakynnessä olon jälkeen kultamitalistiksi, hämmästellyt rytmisen voimistelun notkeita kumi-ihmisiä ja nähnyt kuinka malesialainen sulkapalloilija voittaa välierissä viimein kiinalaisen arkkivihollisensa. Kuka tässä mitään yleisurheilun finaaleja tai jääkiekkoa kaipaakaan, kun samanlaisia tunne-elämyksiä voi kokea pöytätenniksen välierissä?



No, kesäolympialaiset taitaa olla nyt taputeltu ja niin myös tämä kesäkin. Huomenna alkaa kauan odotettu fuksiviikko numero 2! Mun syksystä tulee aika kiireinen, mutta koitan pitää prioriteettina sen, että ehdin myös liikkumaan säännöllisesti. Penkkiurheilu sen sijaan taitaa jäädä vähemmälle, ellei telkkarista satu sitten tulemaan jotain miesten sulkapallon välierän kaltaista spektaakkelia.

keskiviikko 17. elokuuta 2016

Hyvästi kesä ja päiväunet


Ensi viikolla alkaa orientaatio, mikä tarkoittaa arjen alkamista! Jee! Tässähän pitääkin jo pikku hiljaa alkaa valmistautua ekaan koulupäivään ja sitä edeltävään tohinaan - pitää pakata koulureppu, lakata kynnet, tehdä kasvonaamio ja suunnitella kaikkia niitä hienoja kampauksia, joita voisin alkaa taas tänä vuonna väkertämään arkiaamuisin, ellen olisi niin mahdottoman huono hiustenlaittaja ja laiska heräämään yhtään aiemmin kuin on pakko.

Liian aikaisin herääminen on nimittäin tälläkin viikolla johtanut siihen, että oon jo puoliltapäivin valmis käymään päiväunille ja herään vasta paria tuntia myöhemmin vähän liian kuumissani ja vähän liian nuhjuisena. Päikkäreiden jälkeen olo on kyllä aina lähinnä kiukkuinen ja itseensä pettynyt, ei missään nimessä freesi tai virkeä. Tänään tosin selvisin kerrankin iltapäivästä ilman houkutusta käpertyä sänkyyn nukkumaan - hyvä minä! Alan selvästi olla valmis syksyyn ja arjen paluuseen. 

Näiden kuvien ja tarinoiden myötä lieneekin aika heittää taas heipat kesälle päiväunineen. Olit kiva, toivottavasti palaat pian.


sunnuntai 14. elokuuta 2016

Kesällä luettuja


David Nicholls: Kaikki peliin (Starter for Ten)
Pari Nichollsin kirjaa aiemmin lukeneena tartuin tähän kirjaan, koska kaipasin vaihteeksi jotain kepeää lukemista. Kaikki peliin kertoo yliopistonsa aloittavasta Brianista, joka yrittää kaikin keinoin valloittaa ihastuksensa sydämen. Kertojaäänenä toimiva Brian on valitettavasti paljon vähemmän cool kuin mitä itse kuvittelee olevansa, mikä aiheuttaa lukijalle vähän turhankin paljon myötähäpeän tuntemuksia.

Tämä oli viihdyttävä, mutta en syttynyt ihan samalla tavalla kuin aiemmin lukemieni kirjojen kohdalla. Nicholls on kuitenkin taitava kirjoittaja, joka osaa hommansa!


George Orwell: Eläinten vallankumous (Animal Farm)
Aiemman viihdepläjäyksen jälkeen tahdoin lukea jotain intellektuellimpaa, joten päätin tarttua Orwelliin. Eläinten vallankumous on satiiri Venäjän vallankumouksesta (tai enemmänkin sen jälkeisestä ajasta), joka on muutettu helppolukuisen eläinsadun muotoon.

Harvemmin normaalissa arjessani tulen pohtineeksi Neuvostoliiton alkuvaiheita, mutta kirjan myötä perehdyin niihinkin juttuihin poikaystäväni ja Wikipedian avustuksella. Tätä on vaikea arvostella perinteisin kaunokirjallisin mittarein, mutta omassa kategoriassaan se oli mun mielestä hyvä!

Ian McEwan: Rannalla (On the Chesil Beach)
Tykkäsin Sovituksesta ja tämä kirja oli ohut, joten päätin lainata tämän kirjastoreissullani. Rannalla kertoo kahden nuoren ja kokemattoman aikuisen, Edwardin ja Florencen, hääillasta ja siihen liittyvistä odotuksista. Kirja käsittelee pitkälti seksuaalisuutta ja sijoittuu vuoteen 1962, jolloin seksuaalikulttuurissa vallitsevat vielä konservatiiviset asenteet eikä asioista uskalleta puhua edes oman aviopuolison kanssa.

McEwan on kertojana taitava, ja kielen kauneus välittyy myös suomeksi. Tarina itsessään on varsin vähäeleinen ja sellaisenaan haikea ja ajatuksia herättävä. Tämän kirjan perusteella taidan uskaltautua McEwanin pariin jatkossakin!

perjantai 12. elokuuta 2016

Aktiiviviikko

Tällä viikolla ollaan tehty kaikkea kivaa ja aktiivista! Maanantaina käytiin poikaystävän kanssa Ruissalossa, johon kumpikaan ei ollut vielä astunut jalallaankaan. Oli kivaa päästä grillailemaan grillikatoksen alle, juomaan pohjat ruoanlaittoviinistä ja syömään menomatkalla ostettuja croissantteja. Toi oli just sopivan helppoa eräilyä mun makuun.


Keskiviikkona taas lähdettiin Aurajokeen melomaan, ja sitäkin tuli nyt kokeiltua ekaa kertaa. Ollaan vähän haaveiltu kanootin vuokraamisesta koko päiväksi, ja tuon parituntisen perusteella se vaikuttaisi kyllä kivalta! Ja myönnettäköön, että tässäkin aktiviteetissa en olis pärjännyt ilman poikaystävää, joka teki suurimman työn estäessään meitä ajautumasta tuulen mukana rantatörmäälle noin kolmen sekunnin välein.


Eilen taas kävin juoksemassa Cooperin testin, koska mulla on nyt taukoviikko puolimaratontreenistä eli hyvä sauma testata omaa juoksukuntoa. Abivuodesta paransin matkaani melkein 300 metriä ja juoksin nyt 2650 m, jee! Puolimaratoniin on enää viisi viikkoa aikaa ja mulla on jo nyt sellainen tunne, että oon valmis juoksemaan sen. Vähän tosin jännittää, miten ennätän fuksiviikolla treenaamaan kaiken muun ohjelman lomassa, mutta ehkä mä saan jostain nipistettyä aikaa pariin lenkkiin. 

keskiviikko 10. elokuuta 2016

Syksy, älä tule ihan vielä

Näitä parin viikon takaisia kuvia katsellessa tuntuu, kuin tällaiset kauniit kesäillat olisivat enää muisto vain. Turussa on nimittäin tuullut koko viikon siihen malliin, että vaikka joka päivä lähdenkin ulos toiveikkaasti shortseissa tai mekossa, joudunkin palaamaan kotiin vaihtamaan kesähepenet pitkiin housuihin ja tuulitakkiin. Ei syksy vielä saa tulla - mä en ole valmis luopumaan mun kivoista kesävaatteista! :(



Tämän Mangon mekon löysin Itiksen UFFilta, ja tykästyin pidempään helmaan ja kivaan kuosiin sen verran, etten voinut jättää sitä kenenkään muun ostettavaksi. Tämän jälkeen päätin pitää vähän taukoa shoppailusta, enkä ole pariin viikkoon uskaltanut astua jalallani minkään sortin vaatekauppaan tai kirppikselle. Kun ei käy kaupoilla, ei myöskään tiedä, mitä löytöjä oikein menettää. 


Nyt alan vihdoin opiskella, jotta saan huomenna mun kesän ekan ja vikan kurssin tentittyä! Hyvää viikon jatkoa :-)