sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Koruhamsteri

Suomessa en koskaan ostanut oikein mitään, sillä pääsin kaupoille ehkä kerran kuussa ja silloinkin koin paremmaksi säästää rahaa johonkin tärkeämpään. Päätin kuitenkin jo etukäteen, että au pairina saan shoppailla -kun asumisesta tai ruoista tarvitse maksaa, voin leikkiä huoleti teiniä, joka käyttää taskurahansa vaatteisiin, kahviloihin ja reissailuun. Lisäksi pakkasin matkalle mukaan niin vähän ja niin huonoja vaatteita (hups), että shoppailu oli tänne tullessani suorastaan välttämätöntä.

Vaikka kaupat ovatkin pullollaan hirmu kivoja vaatteita, koitan pitää järjen kädessä ja muistaa sen, että kahden kuukauden päästä mun tavaroiden on yhä mahduttava siihen Haltin 65 litran rinkkaan, jonka kanssa tänne tulin. No, onneksi hätä ei ole tämän näköinen - tässä kuussa olen selkeästi keskittynyt asusteiden hankkimiseen. Kelasin viimeinkin opetella käyttämään jotain koruja, mutta saa nähdä mitä siitä tulee... Tällaisia juttuja oon haalinut matkaani:

Rannekorut Dotti, kaulakoru Forever New
Kello Kmart :-D
Hiusjutut Valleygirl
Kaulakorut Lovisa

Tulipas paljon asiaa asusteista! Ei näissäkään mitään sen kummempaa ole, mutta ehkä näillä pärjää. Tällä viikolla tein kuitenkin paljon materiaa paremman sijoituksen, kun hankin viimein jäsenyyden kuntosalille. Sieltä saadun hyvänolontunteen kanssa ei mikään vaatehankinta pysty kilpailemaan!

torstai 27. maaliskuuta 2014

Arkipäivä aupparina

Jos se on jäänyt epäselväksi, olen tällä hetkellä au pairina viisilapsisessa perheessä (iät 1, 2, 4, 6 ja 11), jossa pääasiassa huolehdin kahdesta tai kolmesta nuorimmasta vanhempien ollessa töissä. Multa pyydettiin postausta arkipäivästäni, ja tässä se tulisi - tältä näyttää mun tavallinen työpäivä au pairina:
6.00 Herään, torkutan, tsekkaan puhelimen ilmoitukset, käyn aamupesuilla ja pukeudun.
6.30 Valmistelen koululaisten lunchboxit (voileivät, hedelmä ja snackseja) ja autan lasten pukeutumisessa sun muissa aamutouhuissa
7.15 Kadonneiden kenkien metsästysten ja kiukkukohtausten jälkeen perheen äiti lähtee koululaisten kanssa. Avaan telkkarin ja syön aamupalan lasten sekä Pyjamabanaanien ja Pipsa Possun seurassa.
8.00 Sisäleikkejä
9.00 Lähdetään leikkikentälle tai takapihalle (yleensä valmistautuminen pukeutumisineen, eväineen ja aurinkorasvoineen vie yhtä paljon aikaa kuin keretään ulkona viettämään)
10.30 Lasten lounasaika: lämmitän edellispäivän päivällistä tai laitan jotain nopsaa
11.30 Laitan 2-vuotiaan päiväunille ja nukutan nuorimman maitopullollisella samalla, kun pelaan Candy Crushia. Tää vie noin kaksi peliä.
11.45 Kuopus tuhisee sängyssään ja pelaan loput karkkielämäni
12.00 Ripustan pyykit narulle, lakaisen lattiat, ja ahkerina päivinä tiskaankin (teen sen joka tapauksessa vielä illalla, joten eipä sillä niin väliä). Nautin oman lounaani ja rentoudun - ja sitten sorrun kaikenlaiseen naposteluun, kun nyt kerrankin saa syödä rauhassa... Mun pitää tsempata ton suhteen!
13.30 Herätän vanhemman lapsen ja katsellaan piirrettyjä tietokoneelta, jottei nuorimmainen vielä heräisi
14.30 Kuopus herää aurinkoisena, ja sen jälkeen kokkaillaan jotain, leikitään ulkona/takapihalla tai mennään puistoon, jos ei aamupäivällä käyty.
17.00 Perheen isä tulee kotiin koululaisten kanssa, ja mä vahdin lapsia daddyn kokkaillessa.
18.00 Äiskä tulee kotiin ja mun työpäivä päättyy. Nautin päivällisen perheen kanssa, jossa jokainen kiljuu kilpaa keskenään. (Hyvä muistutus siitä, miksi en ehkä haluakaan koskaan hankkia lapsia... Tää on vissiin aika yleinen tuntemus au pairien keskuudessa :-D)
19.00 Saan tiskit tiskattua ja pyhitän loppuillan puhelimen ja internetin tyhjänpäiväiselle selailulle ja vetelehtimiselle. Mulla on vähän huono omatunto, kun en vietä aikaa vanhempien kanssa olkkarissa, mutta nautin enemmän oman huoneen rauhasta ja yksinolosta päivän jälkeen.
22.00-23.00 Rojahdan sänkyyni rättiväsyneenä ja tsemppaan itseäni sillä, kuinka monta päivää on viikonloppuun.

Tällaisia työpäiviä mulla on 2-3 viikossa, ja lisäksi on kaksi lyhyempää päivää, jolloin vahdin myös perheen nelivuotiasta lasta. Yhteensä työskentelen 40 tuntia viikossa, ja kun mun vielä toivotaan osallistuvan päivälliselle, ei viikolla jää liikaa vapaa-aikaa. (Ja noi tunnit tuntuu muuten huomattavasti raskaammilta kuin yksikään kuusipäiväinen viikko kaupan kassalla - etenkin kun töitä ja vapaa-aikaa ei voi selkeästi erottaa toisistaan. Hatunnosto kaikille pikkulasten vanhemmille, itse en jaksaisi lastenhoitoa jatkuvasti ja vielä palkatta :-D) Toisaalta mulla on sitten viikonloput aina vapaita, joten on mahdollista vaikka suunnitella pieniä reissuja ja muuta ohjelmaa! Voisin kirjottaa au pair -jutuista yleisesti toiseen postaukseen, jos jotakuta sellanen kiinnostaa :-)

maanantai 17. maaliskuuta 2014

Penguin Island

Penguin Island on pikkuinen saari, joka nimensä mukaisesti toimii sinipingviinien pesäpaikkana. Vaikka asunkin lyhyen ajomatkan päässä siitä, tulin käyneeksi siellä vasta eilen sunnuntaina! 
Me ostettiin liput, joilla pääsi lauttamatkan lisäksi myös 45 minuutiksi risteilylle katselemaan pelikaaneja ja merileijonia.
Merileijonien kanssa meillä kävikin hyvä tuuri, sillä ne olivat tosi leikkisällä tuulella ja tulivat aivan veneen viereen polskuttelemaan! Muutenkin risteily oli kiva kokemus ja oli hyvä että otettiin se :-)
Pikkuisen saaren kiersi aika nopeasti ympäri, mutta ainakin aikaa jäi rentoutumiseen. Oli kivaa vain istua rannalle, mutustaa eväitä ja ihastella rosoisenkauniita maisemia ja kristallinkirkasta, turkoosilaikkuista merta. Villipingviinejä ei tähän aikaan vuodesta nähnyt, mutta ainakin lokkeja tuntui riittävän :-D
Ja ainakin tuli noita pikkupinguja nähtyä sitten ruokintanäytöksessä! Sulosia otuksia, tuitui. 

Nyt olen palannut rentoiluviikonlopulta takaisin arkeen, mutta tieto vapaasta perjantaista helpottaa kummasti! Joku roadtrip viikonlopuksi houkuttelisi, mutta katotaan nyt sitten :-D

torstai 13. maaliskuuta 2014

Pikkujuttuja

1. Olen toivottoman hidas lukemaan englanniksi, mutta ajattelin au pair -ajan olevan oivallinen tilaisuus skarpata asiassa! Komerostani löysin vähän kirjoja ja nappasin kiinnostavimman, The Storytellerin, luettavakseni. Ja jo nyt huomaan selkeää kehitystä lukemisessani, jee! Mulla on muuten pyörinyt postausluonnoksissa jo pari kuukautta kirjapostaus, ja voisin ehkä viimeinkin kirjoittaa sen julkaisukuntoon...

2. Sen jälkeen kun meinasin lumisokeutua hiekkadyyneillä, päätin viimein hankkia aurinkolasit. Täällä jos missä ne ovat enemmänkin välttämättömyys kuin asuste! Cotton Onista löysin peruskakkulat, joissa en näytä ihan idiootilta, enkä tiedä enää miten pärjäsin ilman.

3. Sain uuden lompakon host-äidiltäni kiitokseksi viime viikolla - en tiedä, oliko syynä enemmän edellisen resuinen kunto vai se, että kerroin ostaneeni sen kierrätyskeskuksesta 50 sentillä... (Jostain syystä ainakin mun perheessä kirppisvaatteisiin suhtaudutaan aika varauksellisesti?) No, itseni tuntien en olisi koskaan tullut ostaneeksi uutta, ja tykkään kyllä uudesta tosi paljon! 

4. Eilisaamun Hillarys-chillailua lukuunottamatta en ole tällä viikolla kerennyt talon ulkopuolelle, joten odotan aika innolla viikonloppua... Luvassa olisi ainakin päiväretki Penguin Islandille, jee! :-) Vielä ei vissiin voi toivottaa viikonloppuja, mutta hyvää torstaita kaikille!

perjantai 7. maaliskuuta 2014

Roadtip to Albany!

Ohoi! Kuten jo mainitsin, vietin viikonlopun roadtripistä nauttien, ja nyt näin perjantain kunniaksi olisi luvassa pitkä selonteko kuvien kera! 
Lauantaiaamuna lähdin rinkka selässä kohti Perth Cityä ja sieltä suunnattiin autovuokraamoon. Tarkoitus oli olla jo kymmenen aikoihin huristelemassa kohti Wave Rockia, mutta kuten tavallista, reissuaikataulu vähän venyi. Autoa odotellessa menikin melkein pari tuntia (koska paikassa oli vain yksi asiakaspalvelija), joten hylättiin suosiolla ajatus idän nähtävyyksistä. Sen sijaan suunnattiinkin suoraan kohti Albanya hyvillä fiiliksillä. 
Lauantaina koko päivä kului matkaa tehdessä, telttaa leirintäalueelle pystyttäessä ja pizzataksia odotellessa, mutta seuraavana aamuna herättiin hyvissä ajoin, jotta kerettäisiin näkemään mahdollisimman paljon! Ensimmäisenä ajettiin Torndirrup-kansallispuistoon ihailemaan huikeita maisemia ja miljoonia vuosia vanhoja kalliomuodostelmia.
Kallioiden vaikuttavuutta oli aika vaikea taltioita 50-millisellä objektiivilla tai fisulla, mutta näkymät olivat henkeäsalpaavat! Tässä kuvassa esiintyy The Gap, pystysuorilla seinämillä varustettu kuilu, jonka keskellä kuohui syvänsininen valtameri.
Tässä puolestaan meikäläisen ei hodari- vaan enemmänkin makkarajalat sekä toinen puiston vetonauloista, Natural Bridge. Olin muuten ihan onneissani kirmaillessani tuolla kivenjärkäleiden keskellä kuin vuorikauris - mä luulen että saattaisin tykätä jostain kalliokiipeilystä!
Kivien luota lähdettiin ajamaan kohti Albanyn Windfarmia, jossa totta kai vesi oli huikaisevan turkoosia ja maisemaa rytmittivät isot tuulimyllyt. Siellä myös kulki tuollainen vaelluspolku, joka kulkee 1000 (tuhat!) kilometriä pitkin rannikkoa... Ei lähdetty seuraamaan reittiä loppuun asti, mutta kuinka makeeta sellanen ois!! :-D
Ei toi riippuliitokaan pahitteeksi olisi! (Huhhuh, alkaiskohan nää elämyslajeista haaveilut jo riittää? Okei, haluaisin mä myös oppia skeittaamaan ja surffaamaan ja vesihiihtämään ja vaikka mitä!!)
Lounaan jälkeen päätettiin piipahtaa Old Marron Farmilla katselemassa eläimiä, kun aikaa olikin vielä yllättävän paljon. Siellä oli ihan perus maatilan eläimistöä hepoista kanoihin ja pupuvauvoihin, sekä lisäksi mulle vähän vieraampia otuksia kuten dingoja, emuja ja laama...
...ja lisäksi vielä lintutarha täynnä toinen toistaan värikkäämpiä papukaijoja!
Ei ollut epäilystä kuka oli lintujen suosikki... :-D
Farmilta me ajettiin katsastamaan rantoja, ja päädyttiin Little Beachille. Sää oli sen verran kolea ja vesi kylmää, ettei käyty uimassa, mutta huhhuh mitä maisemia taas!
Toi paikka oli kuin kätketty paratiisi, vaikkakaan kuvat eivät tee oikeutta...
Illalla palattiin jälleen leirintäalueelle (ja bongailtiin ajomatkan aikana varmaan toistasataa kengurua chillailemassa pelloilla!). Meidän autossa oli tollainen näppärä kattoteltta, jonka sai käännettyä esiin viidessä minuutissa ja joka oli vielä yllättävän mukavakin. Ihan mahtava keksintö!
Seuraavana päivänä sää olikin jo niin ankea, etten jaksanut liiemmin kaivaa kameraa esiin. Me ajettiin Denmarkiin, jossa käytiin katselemassa maisemia (eli rantoja), joissa ei taaskaan ollut valittamisen aihetta :-)
Lopuksi me käytiin vielä Top tree walkilla puiden latvojen korkeudessa ennen kuin lähdettiin kohti kotia! Täytyy sanoa että oli kyllä kivat kolme päivää, ja samanlainen kokemus kelpaisi kyllä uudestaan! Nyt, kun mulla on alle kolme kuukautta jäljellä täällä (jestas kun tää aika tuntuu lyhyeltä!), niin pitää alkaa tutustua ahkerammin nähtävyyksiin, että varmasti ehdin kokea kaiken haluamani ennen kotiinpaluuta. :-)

Translation: Our roadtrip to Albany and Denmark included breathtaking views, nice people, dozens of wild kangaroos and a car with a roof top tent - what else could I even need? Weekend well spent!