tiistai 30. joulukuuta 2014

Downshiftausta ja materialismionnea

Koko marras-joulukuun kestäneen koulustressiputken jälkeen joululoma on tosiaan tullut tarpeeseen! Vietin joulupyhät poikaystävän perheen luona aikamoisissa downshift-meiningeissä saunoen, syöden ja löhöillen.
En odottanut saavani juuri lainkaan joululahjoja, mutta niitä tulikin aika paljon. Ja jotenkin mun joululahjat olivat ihan erityiskivoja! Hihii :-)
Kävin viikonloppuna vielä omien sukulaisten kanssa Tallinnan-risteilyllä, ja samalla tuli shoppailtua pitkästä aikaa uusia meikkejä. Lisäksi taisin vähän innostua alennusmyynneistä - ostin VIHDOIN uudet talvikengät (mitä siinä meni, kaksi vai kolme vuotta?), kaulahuivin ja maailman kivoimman kauluspaidan, hihii! Alkuvuoden voisinkin ottaa sitten vähän rauhallisemmin, käydä töissä ja kerätä vähän matkakassaa Kiinaa varten.
Joululomaa on onneksi vielä viikko jäljellä ennen opiskeluarkeen siirtymistä. Huominen uusi vuosi menee aamun osalta töissä ja illalla turvallisesti täällä asuntolalla juhliessa :-D Hyvää uutta vuotta kaikille jo etukäteen!

tiistai 16. joulukuuta 2014

Joulukuulumisia

Huhheijakkaa ja hei vaan tosi pitkästä aikaa! Mun viimeinen kuukausi on kulunut pitkälti koulujuttuja vääntäessä, ja loppu alkaa onneksi häämöttää tämän viikon jälkeen. Tai no, on tässä tullut tehtyä aika lailla muutakin - olen mm. viettänyt pikkujouluja, käynyt akatemialaisten kanssa risteilyllä, koukuttunut pitkästä aikaa Sanajahtiin ja availlut innokkaasti joulukalenterin luukkuja. (Ekasta luukusta tulee muuten aina juna, mistä se johtuu?)

Tänään käytiin Sofian kanssa Tuomaan markkinoilla, joista nämä kuvat on otettu! Siellä oli ilmainen karuselli, johon me tietty jonotettiin kolmevuotiaiden lasten joukossa. Joululahjoja ei reissusta löytynyt, mutta ostettiin puoliksi muikkukukko ja huhhuh on nyt täysi olo. (Me myös kokeiltiin niitä Kolmen sepän aukiolla myytäviä paahdettuja kastanjoita. Jos olette joskus pohtineet, miltä ne maistuvat, niin tässä vastaus: HELKKARIN PAHOILTA. Niiden ajatteleminenkin oksettaa.)

keskiviikko 19. marraskuuta 2014

Eilen torin laitaan kasvoi mandoliinipuu

Muistan, miten oudolta tuntui istua lentokoneessa vuosi sitten, kun Iida nukkui vieressäni ja mieleeni alkoi vasta todella iskostua tieto siitä, etten tulisi palaamaan Suomeen yli puoleen vuoteen. 

Seuraavien parin kuukauden aikana me Iidan kanssa kierrettiin lukemattomia temppeleitä, eksyttiin Loi Kratong- juhlaan ja Bangkokin mielenosoituksiin, syötiin käsittämättömän hyvää ja halpaa ruokaa, traumatisoiduttiin Vang Viengin luolassa, voitiin huonosti Laosin busseissa ja Vietnamin yöjunissa. Me luettiin enemmän kirjoja kuin aikoihin, kehiteltiin mielettömän paljon inside-juttuja, chillailtiin rannoilla, käytiin elokuvissa ja lopulta lähdettiin eri teitä takaisin - Iida Suomeen ja minä Australiaan. 

Edelleen olen vain niin onnellinen siitä, että tuli lähdettyä maailmalle silloin kun siihen oli mahdollisuus. Nyt jo alkaa tuntua siltä, että täytyisi kiireen vilkkaa vähintäänkin aloittaa asuntosäästäminen ja vakiinnuttaa elämäntilanteensa. Aasiaan on kyllä kova polte päästä takaisin, mutta onneksi maaliskuuhun ja Kiinan-opintomatkaan ei ole enää kamalan pitkä aika!

torstai 13. marraskuuta 2014

Luettuja


David Mitchell: Pilvikartasto (Cloud Atlas)
En tiedä miten olen välttynyt siltä, mutta en ollut kuullut Pilvikartastosta ennen kuin poikaystäväni iski kirjan käteeni ja käski lukemaan. En ole aikoihin lukenut näin paksua (yli 600-sivuista) romaania ja tämäkin olisi varmaan hyvin voinut jäädä kesken, ellen olisi tiennyt voivani luottaa kirjamakujemme yhteneväisyyteen.

Pilvikartasto on kekseliäästi rakennettu ja koostuu kuudesta ajallisesti ja näennäisesti irrallisesta kertomuksesta, jotka kuitenkin jollain tapaa nivoutuvat toisiinsa. Jokainen osatarina vaatii alkaessaan enemmän tai vähemmän ponnisteluja, jotta henkilöistä ja tapahtumista saa otteen, mutta toisaalta juuri tarinoiden sisään uppoaminen on iso osa lukemisen viehätystä. Lisäksi pidin siitä, miten Mitchell on onnistunut rakentamaan ajallisia ja tyylillisiä eroja jo pelkästään kielen keinoilla.

Parasta antia oli erityisesti lähitulevaisuuden kuvaus Sonmin osuudessa. Kirja tarjoaa yllätyksiä ja herättää kysymyksiä, joihin haluaisi heti saada vastauksen. Odotukset myös lunastetaan lopussa melko hyvin, vaikka ehkä jotain olisin kaivannut lisää. Kirja käsittelee kuitenkin hienosti sellaisia teemoja kuin ihmisyys ja yhdenvertaisuus. Siksi harmittikin vähän, kun elokuvaversiossa näiden teemojen yläpuolelle oli nostettu rakkaustarinat - osin melko keinotekoisen tuntuisesti.

Bernard Schlink: Lukija (Der Vorleser)
Tämän kirjan luin välipalana edellisen järkäleen jälkeen. Schlinkin romaani kertoo koulupojan ja keski-ikäisen naisen suhteesta vuosikymmenten takaisessa Saksassa. Itse lukukokemus oli hyvin miellyttävä, sillä kirja on ohut ja luvut ovat lyhyitä. Tarina pysyy tämän vuoksi hyvin hallittuna ja tiukasti aiheessaan, mutta ote on surumielinen ja pohdiskeleva.

Nopealukuisuudestaan huolimatta kirja tarjoaa ajateltavaa, ja kuvaus kahden ihmisen väleistä ja vaikutuksista toisiinsa on hienosti rakennettu.

torstai 6. marraskuuta 2014

Jäähyväiset teinivuosille

Mulla olisi kirjoitettavana tuhat ja sata luentopäiväkirjaa ja harjoitustyötä ja vaikka mitä hommaa, mutta kummasti juuri niinä hetkinä alkaa aina blogin päivittäminen kiinnostaa.

Parin päivän päästä täytän 20 vuotta, ja kaverien ikäkriiseilyt läpikäyneenä olen jo aika tottunut koko ajatukseen. Mutta vaikka teinivuodet ovatkin kohta jo ohitse, musta tuntuu että aikuiseksi kasvamisen sijaan olen taantunut - siinä missä kesällä pidin itseäni työssäkäyvänä, yksin asuvana vastuullisena ihmisenä, olen nyt enemmänkin raikuliopiskelija, joka juhlii joka viikko ja asuu 25 nuoren kommuunissa. Aika ihana elämänvaihe tämä kuitenkin on. Ja 20-vuotiaanakin on ihan okei olla vielä vähän tuuliajolla.

sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Busy but happy

Huhhuh! Ylläolevissa maisemissa (joskin jo vähän syksyisimmissä) vietin eilispäivän, kun vaihdoin farkut verkkarihousuihin ja suuntasin kotiseuduille Etelä-Savoon. Tai okei, verkkarit jäivät kyllä Kauniaisiin eikä Mäntyharju edes ole mun kotiseutua heheheh.

Ilta tuli vietettyä klassisesti paikallisessa, ja tänä aamuna noustiin jos aikaisin Jennan kanssa ja suunnattiin kirjamessuille! Itse taisin tosin viehättyä enemmän ruokamessujen puolesta maistiaisineen, armoton ahmatti kun olen... Huominen on luojan kiitos vielä lomaa, ja toivon ehtiväni hoitamaan kaikkia rästijuttuja! Ensi viikolla mun päivät meneekin aika lailla luennoilla, Akatemian 90v-juhlien järkkäilyissä ja koulujuttuja tehdessä. Eipähän tarvitse paljoa pohtia, miten sitä tulee aikansa käyttämään!

keskiviikko 15. lokakuuta 2014

Liian paljon hyvää meneillään

Mun lähimenneisyyteen kuuluu aika lailla samaa kuin lähitulevaisuuteenkin. Kumma miten mun viikkorytmiini on hiipinyt asioita, jotka aiemmin olivat arkielämälleni vieraita: aamu- ja iltakaakaon juominen, asuntolatovereiden kanssa hengailu, viikottaiset illanvietot, nukkuminen toisen kainalossa. Ja voi, mä pidän kyllä kaikesta!

Askartelin muuten taas vanhan kunnon valokuvaseinän huoneeseeni, kuten kuvasta näkyy! Valokuvat ovat samat vanhat, mutta niiden tuijottelu piristää aina kummasti. Tällä hetkellä mulla on suunnitteilla kaikenlaista pientä kivaa, kuten piipahdus Mäntyharjussa ja parit tulevat juhlat, ja myös niitä ajatellessa tulee niin kiva fiilis. Nyt taidan kuitenkin keskittyä nykyhetkeen ja raahautua keittiöön hakemaan sen jokailtaisen kaakaoni - hyvää lokakuun puoliväliä (voiko noin edes toivottaa?) kaikille!

sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Satunnaisia syksystä

1. Kuumeviikon jälkeen oli pakko päästä johonkin ja suuntasin shoppailemaan. Nykyisin kaipaan yhä enemmän siistejä perusvaatteita, ja vaatekaappia kansoittavat 16-vuotiaana ostetut vaatteet tuntuvat kauhean... no, lapsellisilta ja laaduttomilta. Nytkin päädyin shoppailemaan vain Lindexillä ja mukaan tarttui mm. toi valkoinen kauluspaita ja neuletakki!

2. Käytiin siskojen ja äidin kanssa kierrätyskeskuksessa ja hankin pari kai nää on ihan ok -pokkaria heräteostoksina. No ei ainakaan tullut kalliiksi!

3. Syksy on ihan kiva. Niin kliseistä olisi puhua maahan liiskautuvista oranssinkellervistä vaahteranlehdistä ja syksystä muutosten metaforana. Ehkä vaan sanon taas, että mun elämä on niin kovasti muuttunut puolessatoista kuukaudessa. En pysy oikein itsekään perässä siitä, mitä arki mulle nykyisin tarkoittaa. Ennen se oli vain töitä, yksin vietettyjä vapaapäiviä ja satunnaisia kavereiden näkemisiä, mutta nyt teen päivässä enemmän asioita kuin ennen koko viikon aikana.

4. En oikein tiedä, mihin kaikki vuorokausien tunnit menevät, sillä tuntuu että päivät kuluvat enkä saa oikein mitään aikaiseksi, mutta ainakin olen lukenut enemmän kuin ennen. Nyt työn alla on David Mitchellin Pilvikartasto ja voi miten tykkään siitä, vaikken osaa oikein sanoa tarkkaa syytä.

maanantai 29. syyskuuta 2014

Kultainen tunti ja kuumejuttuja

Kamala miten aika rientää! Nämäkin kuvat on otettu "ihan vähän aikaa sitten" heinäkuussa, jolloin  ulkona oli kuuma jo shortseissa, horsmat kukkivat ja auringonvalo siivilöityi kultaisena niiden läpi.

Edellisestä postauksestakin on jo kaksi viikkoa, ja sinä aikana on taas tullut tehtyä vaikka ja mitä. Toissa viikolla kävin Mäntyharjussam, enkä taida ihan heti mennä uudestaan! (Kivahan siellä olisi olla, mutta kun muiden nurkissa pyöriminen ei tunnu kivalta...) Sieltä sain tuliaisina mukavan kuumeen, joka pakotti lepuuttelemaan koko viime alkuviikon. Oli aika rankkaa meikäläiselle, kun en ole ala-asteen jälkeen kipeillyt päivää tai kahta pidempiä aikoja! Kun viimein pääsin ulos syysaurinkoon, teki mieli vaan hyppiä ja kiipeillä puissa... Loppuviikosta onneksi tervehdyin sen verran, että säntäsin shoppailemaan ja kävin moikkaamassa viimein myös pikkusiskoja!

Nyt koitan parhaani mukaan keskittyä koulujuttuihin eli sukupuolen merkitykseen esimiestoiminnassa ja sen vaan sanon, että sohvalla löhöily hotsittaisi aika paljon enemmän... Noh, ehkä sen ajatuksen voimalla rutistan itsestäni pari kappaletta tekstiä - illanjatkoja kaikille!